Blogi React Native – Tehokkaampaa mobiilikehitystä
päivitetty 26.10.2021
React Native on Facebookin kehittämä ja ylläpitämä viitekehys eli niin sanottu framework, joka mahdollistaa mobiilikehityksen iOS- ja Android-alustoille samasta lähdekoodista. Sovelluksen lähdekoodi täytyy siis kirjoittaa vain kerran, jonka jälkeen se eriytetään iOS- ja Android-alustoille. Tähän kuluu huomattavasti vähemmän aikaa kuin ohjelmakoodien kirjoittamiseen erikseen molemmille alustoille.
Sovellusta ei siis tarvitse enää kirjoittaa kahta kertaa. React Nativella toteutettu mobiilisovellus laskee kehitykseen kuluvaa aikaa huomattavasti ja täten laskee projektien kokonaiskustannuksia aidosti natiiveja mobiilisovelluksia tuotettaessa. Natiivi mobiilisovellus tarkoittaa siis sovellusta, joka on kehitetty käyttäen alustakohtaisia kehitystyökaluja ja ohjelmointikieliä (Androidille Java ja Applelle Objective C tai Swift).
React Nativea käyttävät muun muassa Facebook, Instagram, Tesla, Uber, Wix sekä monet muut yritysjättiläiset. Pelkästään tämä kertoo, että teknologia on todettu toimivaksi laajoihin ja vaativiin sovellusprojekteihin, joissa ei ole varaa virheisiin tai heikkoon suorituskykyyn.
Perinteisesti mobiilisovellusten kehitys ja toteutus on jouduttu jakamaan erikseen iOS- ja Android-alustoille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sovellus joudutaan toteuttamaan kahdesti ja sovelluskehitykseen kuluva aika sekä kehityskustannukset nousevat huomattavasti. Ei kuulosta kovin tehokkaalta ainakaan minun mielestäni.
Miksi kirjoittaa koodi toistamiseen, jos sen voi kirjoittaa vain kerran?
React Nativen suurin hyöty lieneekin sen tuomat säästöt ajassa ja kustannuksissa aidosti natiivia mobiilisovellusta kehitettäessä. Tämän vuoksi se on hyvä ellei jopa erinomainen alusta, kun halutaan tehostaa mobiilisovellusten tuotantoa. Sovelluskehitys voidaan toteuttaa lähes kokonaan käyttäen yhtä ohjelmointikieltä (Javascript), eikä sovelluskehitykseen tarvita erikseen iOS- ja Android-kehittäjiä.
React Native taipuu lähes kaikkiin käyttötapauksiin ja se on miltein yhtä tehokas kuin erillisten mobiilialustojen omilla kehitystyökaluilla toteutetut sovellukset. Frameworkin käyttö ei rajoita sovelluskehitystä, sillä se mahdollistaa samojen ominaisuuksien implementoinnin kuin alustakohtaiset kehitystyökalut. React Nativella tehdyllä sovelluksella on mahdollista lähettää esimerkiksi push-notifikaatioita tai käyttää kameraa ja sijaintipalveluita aivan kuten Apple- tai Android-laitteille eksklusiivisesti kehitetyillä mobiilisovelluksilla. Tietyt monimutkaisemmat natiiviominaisuudet saattavat olla hankalia toteuttaa, mutta React Native mahdollistaa myös alustakohtaisen lähdekoodin implementoinnin monimutkaisen tai kustomoidun toiminnallisuuden saavuttamiseksi.
Onko tässä viitekehyksessä jotain muutakin hyvää kuin perinteisiä menetelmiä nopeampi sovelluskehitys ja sen mukana tulevat säästöt? Löytyykö React Nativesta sitten mitään negatiivisia puolia, vai onko se täysin virheetön ja ylivertainen muihin teknologioihin ja viitekehyksiin nähden? Seuraaviin kysymyksiin löydät vastaukset alla olevasta listasta React Nativen vahvuuksista ja tietysti muutamista heikkouksista, sillä mikään framework ei voi olla täydellinen.
Hyödyt
Heikkoudet
React Native on oiva alusta mobiilisovellusten kehittämiseen, kun tarkoituksena on luoda nopea, tehokas, yhtenäinen ja aidosti natiivi mobiilisovellus iOS- ja Android-alustoille. React Native laskee myös sovelluskehitykseen kuluvaa aikaa ja täten myös asiakasprojektien kokonaiskustannuksia, mikä tekee siitä erinomaisen alustan mobiilisovellusten kehittämiseen. Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että React Native ja vastaavat teknologiat ovat ja tulevat olemaan tulevaisuuden tapa tuottaa natiiveja mobiilisovelluksia.
Kun tarvitset mobiilisovelluksen, joka on suunniteltu vastaamaan tavoitteisiisi, tutustu mobiilikehityksen palveluumme ja ota yhteyttä!
Tässä blogitekstissä käsittelemme sovelluksen tekemisen vaiheita, alkaen konseptoinnista ja määrittelystä, aina koodaustyön toteutukseen ja teknologian valintaan.
Tässä blogissa tutustumme no-code- ja low-code-ohjelmistokehityksen sekä tekoälyteknologioiden etuihin, käytännön sovelluksiin ja esimerkkeihin siitä, miten ne voivat merkittävästi parantaa kehitysprosessia.
Avoin lähdekoodi (open source) tarkoittaa ohjelmistokehityksen mallia, jossa ohjelmiston lähdekoodi on vapaasti saatavilla, muokattavissa ja jaettavissa.